Oletteko havahtuneet koskaan, mikä järkky määrä esim. yhden kauppakassillisen tuotteista tulee muovia ja pahvia? Roskikset täyttyvät alta aikayksikön, ja vielä nopeammin, jos kaikki jätteet laitetaan samaan roskikseen eli sekajätteeseen. Kun sekajäteastia on aina täynnä, sen tyhjentämisestä maksetaan rahaa, vaikka Suomessa pahvit, muovit, lasit, metallit ja muut saa kierrätettyä ilmaiseksi, jos jaksaa kärrätä pussukat lähimarketille lajittelupisteeseen.
Nykyiseen kotiimme muuttaessani pidin tärkeinä jätteiden monikeräysastiaa keittiössä, jotta roskat olisi helpompi lajitella. Mutta vaikka kotoota löytyisikin kunnolliset kierrätysjärjestelmät, pakkausmateriaalia tulee ihan valtavasti. Kyllä ruuan pakkauksissa on tietysti pointtinsa, sillä ne pitävät aromit ja maut paketin sisällä sekä muun ylimääräisen ulkona, ja vielä tosi kauan. Esim. kurkku tai muut vihannekset ja hedelmät eivät haihduta vettä muoviin pakattuna, jolloin tuoreus säilyy. Myyntiaika siis lähes kaksinkertaistuu, kun viinirypäleet pakataan muovirasiaan. Kurkun osalta parin gramman muovikääre ympärillä pidentää säilyvyyden jopa kahteen viikkoon, joka vaikuttaa ruokahävikin määrään.
Tuoretuotteiden osalta tuotannon ja käytön suhde ei ole balanssissa, sillä joissain maissa jopa puolet tuotetusta ruuasta pilaantuu ennen käyttöä vaillinaisen pakkaamisen vuoksi. Pakkausmateriaaleja onneksi kehitetään jatkuvasti mahdollisimman ekotehokkaaseen suuntaan, mutta melko monen tuotteen kohdalla herää kauppakassia purkaessa kysymys, että miksi tämä tuote tarvitsee pakkauksen tai jopa tuplat, kuten muropaketti.
Katse ympäristöön
Toisaalta taas, luontoon päätyessä pakkausmateriaalit, erityisesti muovi ei ole lainkaan hyvä asia. Meni se sitten metsiin, meriin tai maahan, muovi hajoaa ajan kanssa pienemmiksi palasiksi, mutta hyvin hitaasti. Ja kun se hajoaa, siinä olevat muovin sivutuotteet, kuten lisäaineet vapautuvat luontoon myös. Luontoon ja meriin päätyessään pakkaukset ovat tarjolla houkuttelevasti linnuille, kaloille ja eläimille, joka lisää esimerkiksi mikromuovien määrää eläimissä ja meissä itsessämme. On arvioitu, että esimerkiksi tällä muovin tuotantomäärällä merissä on enemmän muovia kuin kalaa vuonna 2050, sillä jo tällä hetkellä mereen päätyy yli 10 miljoonaa tonnia muovia vuodessa. Not good.
Tähän havahtui myös 25-vuotias Oona Jokinen ollessaan elämäntaparemonttiinsa kuuluvalla reppureissulla Jaavan saarella Indonesiassa sekä muualla Aasiassa. “Olin nähnyt täältä huikeita ranta- ja luontokuvia, mutta todellisuus oli toinen. Kauniilla rannalla olikin näkyvissä enemmän muovia kuin rantahiekkaa, joka pysäytti”, Oona sanoo, ja kertoo, että tämän vuoksi ploggailusta eli roskajuoksusta tuli muun muassa hänelle suosikkiharrastus. “Aasiassa ollessani huomasin, kuinka siellä tavallaan ihannoidaan länsimaista kulttuuria, kaikki halutaan pakata. Ruokaa tehdään koko ajan vähemmän kotioloissa ja suositaan noutoruokaa, mutta infrastruktuuri puuttuu suurilta osin”, avaa Oona.
Inspiroituminen auttoi perustamaan kaupan
Pohjois-Savosta kotoisin oleva 25-vuotias Oona lähti Thaimaahan inspiroituakseen lisää raaka-aineista ja ruokakulttuurista, sillä aikaisempi yhteistyö Saksassa vaatesuunnittelijoiden kanssa auttoi huomaamaan hyvän ravinnon merkityksen. “Berliiniin lähtiessäni myin omaisuuteni ja ostin vain rahtilaivalipun menosuuntaan. Tein töitä muodin ja markkinoinnin saralla, päivät monesti venyivät. Mulla oli aina hyvät eväät ja safkat kuvauksissa, joista sain hyvää energiaa. Ei ole sama, mitä suuhunsa laittaa”, kertoo Oona, joka pääsi Saksassa työskentelyn aikana tutustumaan myös luomuviljelyn ja kemikaalittoman elämän, “tox free living” merkitykseen.
Oona asusteli muutaman vuoden yhteisössä, jossa elettiin mahdollisimman kemikaalittomasti. “Luomuviljelijöille on tietyt kriteerit, ja esimerkiksi Suomessa maaperän pitää antaa olla 5-7 vuotta, jotta siinä viljeltyä tuotetta voi kutsua luomuksi. Se on siis mahdollisimman luonnonmukainen tila, jossa maaperässä ja mullassa ei ole kemikaaleja tai haitallisia torjunta-aineita”, Oona selventää ja jatkaa, että tehotuotannossa taas maaperään laitetaan melko paljon kemikaaleja, että volyymituotanto on mahdollista. “Koska maailmassa tuotetaan 3 kertaa niin paljon ruokaa kuin mitä ihmisiä on, olisi meillä varmasti varaa mennä globaalisti enemmän luonnonmukaiseen suuntaan. Yritin löytää vastauksen itseäni häirinneeseen kysymykseen siitä, voisimmeko hyvän ravinnon ja hygieniatason saavuttamisen lisäksi huomioida myös maaperän hyvinvoinnin? Ja että ollaanko tässä oikeasti annettu nyt kaikkemme, onko pakko tehdä näin?”, Oona ihmettelee. Kaiken tämän jälkeen hän päätin avata Zero Waste -periaatteella toimivan myymälän nimeltä Unit Markt, Helsingin Vallilaan (Hämeentie 92, 00550 Helsinki).
Mikä on zero waste?
Zero waste eli nollajäte on suunta, johon monet yritykset, mutta myös yksilöt pyrkivät. Koska täydellinen jätteettömyys vaatii yrityksien tuotantoketjuilta paljon, on toinen, ympäristöystävällisempi vaihtoehto nykytilanteeseen verrattuna täysin maatuvat pakkausmateriaalit. Itse tuotteen ja pakkausmateriaalien valmistus joka tapauksessa tuottaa päästöjä, joten jätteettömyys on tietysti parempi.
Unit Marktissa tuotevalikoima jakaantuu kahteen osaan. On Tee se itse -tuotteita, jotka sisältävät ihan puhtaita raaka-aineita ja joista voi tehdä itse valmiin tuotteen. Toinen osa tuotevalikoimasta ovat valmiit tuotteet. “Meiltä hyllystä löytyy kuivaelintarvikkeita, ja tosi monet tuotteistamme ovat myös gluteenittomia. On 100 erilaista ruokamaustetta, yrttiä sekä sellaisia raaka-aineita, joita ei muualta Suomesta saa. Näistä esimerkkinä vaikkapa eukalyptuksen lehdet ja scoubija kombutsa-sienet purkissa”, Oona listaa. Unit Marktista löytyy myös Ranskasta tuotuja luomukasviksia sekä Helsingistä vertikaaliviljelyn tuotoksena tuoreyrttejä.
Diy-juttuja, kosmetiikkaa, kestotuotteita
Tuotteet oli niin kutsuvasti esillä, että kaupassa meni ihastellessa pidempi aika. Unitista löytyy myös päivittäiskosmetiikkaa, tee se itse -kosmetiikkaa ja arjen kestotuotteita. Myös kasviksia, hedelmiä, kahvia ja teetä löytyy, samoin kuin jauhoja ja hiutaleita. Siis paljon kaikkea.
Erityisesti itseäni tällä reissulla kiinnosti kodinhoitotuotteet, sillä ajatus mohloista, isoista muovisista pesuainepulloista kirpaisee, joka kerta kun kaupasta niitä kotiin kantaa. Unitissa kodin puhdistusaineet myydään litrahinnalla, ja esimerkiksi vaihtoehtona muoviselle tiskiharjalle on kuvan bambuinen vastike, joka on ollut toimiva ja kovasti käytössä. Se tarttuikin matkaan tällä reissulta. Lisäksi valikoimaan kuuluu muutakin muovitonta kestotuotetta kotiin, kuten liinoja, tiskirättejä ja pillejä. “Tarkoituksena olisi, että ne jotka tarvitsevat pillejä, ostaisivat ennemmin ekologisemman tai enemmän zero waste -version tuotteesta. Mutta niitä, jotka eivät pillejä käytä muutenkaan, en kannusta ostamaan edes zero waste -pilliä, sillä on ekologisempaa jättää oikeastaan mikä tahansa tuote ostamatta, jos sille ei ole tarvetta”, Oona summaa.
Unit Marktin valikoima kehittyy jatkuvasti ja uusia ideoita arvioidaan toteutettavaksi. “Esimerkiksi lasten ja lemmikkieläinten tuotteiden saatavuutta tutkin jatkuvasti ja nämä ovat myös meneillään olevassa joukkorahoituksessa kärkenä. Myös muutamia kosmetiikkakursseja on järjestetty, ja niistä ihmiset innostuvat kivasti”, Ona kertoo.
Vähennä, käytä uudelleen, käytä harkiten
On hyvä, että jätteettömyydestä ja tietoisesta kuluttamisesta aiheena puhutaan ja kirjoitetaan yhä enemmän. Unit Marktissa käydessään asiakas oppii uudenlaisen tavan käydä kaupassa. Lähtiessään ostokset ovat tutussa, kotoota tuodussa pussissa ja rasioissa. “Moni pohtii jo tänne tullessaan, mitä tarvitsee ja mitä aikoo ostaa. Tämä auttaa siinä, että tietää ottaa mukaan oikeanlaiset ja -kokoiset rasiat ja pakkausmateriaalit”, Oona sanoo ja muistuttaa, että tekstiilipakkaukset ovat parempia, koska ne on paljon kevyempiä kantaa.
Unitilla ollaan siirtymässä siihen, että asiakas voi itse punnita. Ensin punnitaan astia, sitten täytteeksi otettu sisältö. “Kuivaelintarvikkeet meillä on siiloissa ja öljyt otetaan tonkista suoraan omaan purkkiin tai pulloon. Meidän myyjät ovat tosi ammattitaitoisia ja osaavat neuvoa, miten esimerkiksi kuivalle iholle soveltuva kasvonaamio tehdään ja mitä ainesosia tarvitaan”, Oona kertoo.
Oonan ollessa Saksassa hän tutustui samalla periaatteella toimivaan zero waste -ketjuun, joka siellä toimii erittäin hyvin. “Suomi ja sen markkina on sen verran pieni maa. Täällä minulta on mennyt kauan aikaa siihen, että olen suostutellut brändejä, valmistajia ja tavarantoimittajia tuottamaan tuotteitaan ja kuljettamaan ilman pakkausmateriaaleja”, kertoo Oona. Suurimpana arvona Oona mainitsee toiminnassaa rohkeuden, jotta yrittää tehdä asioita eri tavalla. “Rohkeus kumpuaa kunnioituksesta ympäristöä ja meitä ihmisiä kohtaan”. Tutkin jatkuvasti sitä, miten ihmiset voisivat elää arkea kestävämmin”, Oona huomauttaa. Unit Markt kuvastaa uudenlaista tapaa käydä kaupassa.
Toimintaa kuvaava nimi
Unit Marktin nimi on toimintaa kuvaava: unit on tarkoittaa yksikköä. “Se kuvaa itseasiassa sitä, että meiltä voi ostaa jauhoja, hiutaleita tai vaikka pesuainetta vaikka vain yhden yksilön – juuri sen verran, mitä sillä hetkellä tarvitsee”, Oona avaa. Yritys on intohimoinen edistämään hyvinvointia ihmisen, luonnon ja eläimen puolesta. Biodiversiteetin ja ihmisten kuluttamisen välille Unitissa haetaan tasapainossa olevia ratkaisuja. “Meillä Unitissa myydään kodin käyttötavaroita ja elintarvikkeita, mutta tätä voi ajatella helposti paljon laajemmin: mitä hidas kuluttaminen ja zero waste tulee tarkoittamaan esim. konsultoinnissa, mentoroinnissa? Muutokseen tarvitaan meitä ihmisiä ja näen, että tälle alalle tulee avautumaan uusia työpaikkoja, vaikka palvelualalle, kun vaatteiden ja tuotteiden korjauksesta tulee taas uusi normi”, Oona tiivistää.
Miksi ympäristöystävällisemmät tuotteet maksavat enemmän?
Unit Marktissa kannustetaan ihmisiä toimimaan ympäristöystävällisemmin ja ilmastofiksummin arjessa: jokainen voi kantaa kortensa kekoon ilmastonmuutoksen ehkäisyssä. Jos jokainen ostaa tuotteita vain sen verran kuin itse tarvitsee, ruokahävikin määrä vähenee. Jos tuotteet ostaa ilman pakkauksia, tuotteen hintarakenteesta poistuu pakkauksen suunnitteluun ja tuotantoon käytetyt kustannukset, joten pitkällä aikavälillä voi pakkauksettomuutta ajatella myös säästön kautta.
“Tarjoamme Unitissa puhtaita luomuraaka-aineita, joka vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiin. Kaupassamme tuotteen voi pakata vaikka vanhaan hillopurkkiin tai maitorahkarasiaan, puhtaaseen kangashuiviin tai itsetehtyyn kestopussiin”. Oona kertoo, että on inspiroivaa nähdä ja kuulla, minkälaisia pakkauksia asiakkaat keksivät. Tällä hetkellä kauppa sijaitsee Helsingissä, mutta verkkokauppa on avautumassa. “Monet pohtivat, miksi ympäristöystävällisemmät tuotteet maksavat enemmän. Vastaus tähän piilee siinä, että esimerkiksi palashampoo voi olla kertaostoksena kalliimpi, mutta tuote kestää pitkään. Ei tarvitse joka toisella kauppareissulla ostaa saippuaa, vaan ostoksella pärjää kuukausia”, kertoo Oona.
Hyvien tuotteiden lisäksi hyvä mieli
Ihmiset ovat ottaneet Unitin vastaan äärimmäisen hyvin. “Asiakkaat sanovat, että täältä saa kaiken muun lisäksi hyvän mielen. Purkkeihin liittyen meille tulee kysymyksiä, että tarvitseeko ottaa omat purkit”, Oona kertoo. Unit Marktista saa purkin, pakkauksen, verkkokassin tai kestohedelmäpussin ostosreissun yhteydessä, mutta ajatus onkin, että saat ottaa ostamasi omaan purkkiin, toisin kuin muissa kaupoissa. “Kun otat ensimmäisen askeleen ja tulet omien pussien ja purkkien kanssa, huomaat, ettei se ollut niin vaikeaa – oikeastaan hauskaa. Purkkeja ja kääreitä näkee jos minkälaisia.”, Oona sanoo ja kertoo, että heillä myös jaetaan inspiraatiota siihen, missä ostamiaan tuotteita voi kuljettaa.
Jakamistalous on yksi kantava teema Unitissa, joka tarkoittaa, että kaikkea ei tarvitse hankkia omaksi. “Meidän kuuluisin jakamistalouden periaatteella toimiva palvelu on maapähkinävoikone”, kertoo Oona. Kun useampi käyttää samaa konetta, energiaa säästyy, eikä kaikkien tarvitse pitää kotonaan isoa konetta. Kaupoissa jakamistalouden periaatteella toimii esimerkiksi kahvipapujen jauhatuskone. “Meille Unitiin on tulossa lisää koneita, sillä asiakkaat pitävät niistä. Muun muassa kasvimaitokonetta on kyselty ja semmoinen on hankintalistalla. Näin tuodaan tavallaan valmistustehdas lähemmäksi asiakasta ja asiakkaat näkevät, mistä heidän maitonsa tai maapähkinävoinsa on peräisin”, Oona sanoo.
Miten zero waste elämän voi aloittaa?
Jätteettömyys ei vaadi isoja ponnisteluja, mutta ajattelutapaan se vaikuttaa. Oona suosittelee jokaista pohtimaan, onko zero waste elämäntapana itseltä pois. Koko ajatuksen omaksuminen omaan elämään lähtee siitä, että kiinnittää huomiota ylipäätään asioihin, joista jätettä voi vähentää. Joku haluaa tehdä keittiöstään zero waste -keittiön, toinen karsii ennemmin kodin pesuaineista ja valmistaa pesuaineet jatkossa itse.
“Voi aloittaa pohtimalla, mistä voisi karsia. Jos vastauksena on esimerkiksi pyykin tai lattian pesuun tarkoitetut muovipullot, tervetuloa ostoksille Unit Marktiin. Muutos zero waste -elämään on pitkäaikainen prosessi ja jos aloittaa pienestä, on sekin parempi kuin ei mitään. Kunhan muistaa olla lempeä itseänsä kohtaan siirtymässä.”, Oona lisää, että Unit Marktissa he auttavat mielellään ja vastaavat kysymyksiin myös Instagramin puolella.
*Tanja
