***Kaupallinen yhteistyö yrityksen Vaatepuu kanssa.
Muistan jo hyvin pienenä pohtineeni, kuinka sukkahousut kihnasivat eikä mekon helma asettunut. Villapaita oli yläosasta sen verran reilu, että takki sen päällä tuntui kainaloista ihan liian pieneltä. Kranttu en ollut, mutta suht tarkka siitä, että vaate ja sen materiaali olivat miellyttäviä päällä, koska koko elämäni minulla on ollut atooppinen, herkästi ärtyvä ja reagoiva iho. Hieman häiritsi myös se, jos vaatteessa oleva pesu- tai merkkilappu oli väärässä paikassa ja ärsytti ihoa. Ja vielä nykyäänkin vaatteet, tarkemmin niiden sopimattomuus turhauttaa. Vaatteen pitää kestää aikaa, näyttää ja ennen kaikkea tuntua hyvältä päällä.
Nopeasti mieleen tulee myös koulun alut, loput sekä harrastuskaudet, joihin tavattiin hankkia uusi reppu, penaali tai paita. Silloin olin tietysti vielä pituutta kasvavassa iässä, ja tarve uusille vaatehankinnoille oli perusteltu. Ja on vieläkin, jos oma koko tai terveydentila muuttuu, on oltava tilanteeseen sopivia vaatteita. Merkitystä on kuitenkin sillä, mistä ja minkälaisen tuotteen hankkii vai hankkiiko ollenkaan. Vaihtoehtona on nimittäin myös lainaus.
Näiden ajatusten innoittamana aloitin projektin nimeltä Lainavaate, jonka toteutin yhteistyössä vaatelainaamo Vaatepuun kanssa. Projektin tarkoitus oli lainavaatteiden kokeilemisen lisäksi omistaa vaatekaapista osio lainavaatteille.
Mä haluan!
Moni meistä käyttää elämänsä aikana rahaa ja aikaa vaatteiden hankintaan sievoisen summan. Osa pukeutumisesta ilmentää identiteettiä, osa on kokeilua ja trendien seuraamista, osa ostetaan tarpeeseen. Useammat kuitenkin tiedostavat samaan aikaan, minkälaisia ongelmia pikamuodista aiheutuu aina materiaalin valmistuksesta sen hävittämiseen. Yksi haittapuoli on tekstiiliteollisuuden päästöt, jotka ovat suuruusluokaltaan 1,2 miljardilla tonnia. Vuodessa. Kakkossijalla öljyn jälkeen siis.
Vaatteiden, asusteiden ja tekstiilien valmistaminen kuluttavat luonnonvaroja ja ympäristöä valmistusketjun alusta loppuun. Materiaalin valmistusvaiheessa käytetään veden lisäksi esimerkiksi lannoitteita, jotka kuormittavat luontoa. Vaatteen tekovaiheessa taas kuluu resursseja. Esimerkiksi yhden puuvillakilon valmistamiseen tarvitaan vettä 10 000 – 40 000 litraa. Vertailuna voi mainita, että t-paidan tuottaminen puuvillasta vaatii vettä noin 3000 litraa eli kolmen poreammeen veden verran. Tuotteita tuotetaan pikaista vauhtia, joka luo lyhytnäköistä kysyntää vaihtuvine malleineen, väreineen ja kuoseineen. Verkkokauppojen lisääntyessä tuotteiden tilaaminen on helpompaa kuin koskaan aikaisemmin, joka johtaa siihen, että vaatteita tilataan hetken mielijohteesta, käytetään lyhyen aikaa, jolloin vaatekaappi alkaa täyttyä, ellei vaatteita kierrätä.
Oletko pohtinut, kuinka monta vaatekaupassa sovittamistasi vaatteista viet takaisin hyllyyn palautuvien rekkiin? Useammat palauttavat fyysisessä kaupassa useammin kuin ostavat. Myös verkkokaupassa tilatessa, lähes puolet palautuu takaisin yritykselle. Asiakkaalle ilmainen palautus on hyvää asiakaskokemusta, mutta yrityksen ja ympäristön näkökulmasta myös palautettujen vaatteiden uudelleen kuljettaminen sijoittaminen, myyntiin tai muualle, tarvitsee resursseja.
Oman tyylin löytäminen on ekoteko
Trendit, vaatteiden mallit ja tyylit vaihtelevat ja on ihan okei testata välillä erilaisia vaatteita, hakea omaa tyyliään. Toisaalta oman tyylin löytämisessä on järkeä: jatkuvasti tarve erilaisille vaatteille poistuu. Ympäristön kannalta oman tyylin tunteminen on myös hyvä, hutiostoksia ei tule niin usein.
Vaatekaappi palveluna, toisin sanoen vaatelainaamo, on loistava apu oman tyylin löytämiseen tai vaihtelun hakemiseen. Vaatepuu-vaatelainaamo on kuin kaupunkilaisten yhteinen vaatekaappi, jota Soile-Maria Linnemäki on tarjonnut kaupunkilaisille vuodesta 2013. Hän on ammatiltaan yhteisöpedagogi, joka jo tuolloin etsi ratkaisua eettiseen pukeutumisongelmaan. ”Helsingissä oli tällöin vaatelainaamo Nopsa, mutta se lopetti. Vaatelainaamon konsepti-ideasta innostuneena päätin perustaa oman vaatelainaamon. Myös vaatevuoriin ja niiden omistamiseen liittyvät ajatukset eivät jättäneet rauhaan”, sanoo Soile-Maria.
Vaatepuulla voi valita vaikka joka toinen viikko tarpeeseensa sopivia vaatteita omaan käyttöön. Henkilökunta neuvoo vaatteiden ja tyylien löytämisessä mielellään, ja kun on aika maksaa, asiakas “maksaa” vuokrauksestaan pisteillä, jotka ovat Vaatepuun “omaa valuuttaa”. Soile-Maria alkoi ajatuksen tasolla luonnostella kaupunkilaisten yhteistä vaatekaappia jo vuosia sitten käydessään läpi omia vaatevuoriaan: “Kriittisesti vaatteita läpikäydessäni kauhistuin, kun eteeni konkretisoitui vuori pari kertaa käytetyistä vaatteista, millä en tehnyt enää yhtään mitään. Osa vaatteista oli siinä kunnossa, ettei niistä ollut iloa muillekaan”.
Vaatepuun arvomaailma nojaa vastuulliseen kuluttamiseen, pikamuodin vähentämiseen sekä jakamistalouteen: aina ei tarvitse omistaa kaikkea saavuttaakseen sen, vaan pienemmällä summalla voi lainata esimerkiksi ihailemansa mekon. Vaatteiden osalta trendit, mallit ja värit vaihtuvat tiuhaan ja ihmisillä on monia mieltymyksiä jotka muuttuvat. “On selvää, että jos kaiken hankkii itse, kaapit vuosien myötä pursuavat”, Soile-Maria sanoo. Vuonna 2018 Soile-Maria aloitti kokopäiväisenä yrittäjänä Järvenpään Vaatepuussa. Nyt lainaustoiminnan lisäksi Vaatepuussa on second hand -myymälä sekä käsitöinä valmistettuja koruja ja kestotuotteita. Tuotteiden vaihtuvuus on ratkaisu sillä, että vaatelainaamon valikoimaa kierrätetään muiden Vaatepuu-vaatelainaamoiden kesken. Vaatepuu löytyy Järvenpään lisäksi Helsingistä, Turusta, Tampereelta sekä Jyväskylästä.
Mitä lainavaatteelta vaaditaan?
Vaateteollisuuden ympäristökuormaa vähentävä asia on se, että vaatteet valmistetaan ekologisista, kierrätetyistä ja kestävistä materiaaleista, jolloin vaatteen kierrätys, uusiokäyttö ja esimerkiksi lainaus on mahdollista. Nypyllä olevat neuleet tai polvista pussiutuneet housut eivät tee kauppaansa, mutta hyvän näköiset ja hyvässä kunnossa olevat vaatteet tekevät. Tähän perustuu myös vaatelainaamo Vaatepuun ideologia: hyvälaatuiset vaatteet pysyvät hyvänä myös muille käyttäjille, kun niitä huoltaa oikein.
Vaatepuun vaatteet on valmistettu ekologisista ja kestävistä tai kierrätetyistä tekstiileistä pienien ja suurempien yritysten toimesta. Rekeistä löytyy monia suomalaisia merkkejä, mutta myös ulkomaalaisia. “Kansainväliset kysymykset tulivat ensimmäistä kertaa pohdittavakseni, kun aloin saada palautetta kotimaisiin vaatemerkkeihin pohjautuvasta mallistostamme, että joitakin kiinnostavia täydennyksiä valikoimaamme naapurimaista olisi mukava saada. Kävimme pitkän jäseniäkin osallistaneen arvokeskustelun, missä päädyimme siihen tulokseen, ettei vastuullisten naapurien mukaan ottaminen olisi mitenkään arvojemme vastaista. Miten hienoa vastavuoroisesti olisikaan, jos meille tutut pienet merkit pääsisivät naapurimaiden lainaamojen valikoimiin”, kertoo Soile-Maria.
Oma vaatekaappiremonttini
Lainavaateprojektissa ajattelin ensimmäisen vaiheen olevan tietysti vaatetankojen ja -laatikoiden järjestäminen ja vanhojen vaatteiden kiertoon laittamisen, mutta eihän se niin mennyt. Sovin lähes välittömästi yhteistyöstä sopimisen jälkeen Soile-Marian kanssa treffit Helsingin Vaatepuulle. Ensimmäisen käyntikerran jälkeen totesin, että lainavaatteet täyttävät aivan yhtälailla pahimman “ostovimman” ja uuden kaipuun kuin kaupoissa kiertely tai omalta osaltani secondhand-vaatteiden metsästys eri sovelluksista.
Ensimmäinen lainauskokemus oli yllättävä – positiivisesti tietenkin. Viihdyin Vaatepuulla ensivisiitillä reilut kolmisen tuntia ja kokeilin muun muassa monia mekkoja, takkeja ja paitoja, joita rekeistä löytyi. Ihania vaatteita, tyylejä, kankaita. Sain samalla hyvän läpileikkauksen Vaatepuussa lainassa olevista vaatteista, niiden valmistajista ja erilaisista materiaaleista. Vaatteiden ja asusteiden lisäksi sain matkaani kattavat ohjeet vaatteiden hoidosta ja millä tavalla huollettuna mikäkin vaate palautetaan. Mahtavaa lainaamisessa on se, että vaatteita sovittaessa tulee kokeilleeksi erilaisia tyylejä, värejä ja malleja. Ja vaikka valitsikin lainaksi vaatteen, joka ei ole ihan täys kymppi itselle, tieto siitä, että vaatteen voi palauttaa takaisin lainattavaksi, on helpottava.
Vaatepuu tarjoaa erilaisia jäsenyyksiä vaatteiden lainaukseen, josta voi valita itselleen sopivimman käyttötarpeen mukaan. Lisäksi vaatteiden vaihtovälin saa päättää itse. Itselläni oli vaatteiden vaihtoväli 2 viikon välein alkuun, nyt vaihtoväli on pidentynyt etätyöskentelyn ja vähäisen vaatetarpeen vuoksi 3-4 viikkoon.
Kun kävin Vaatepuulla toisen kerran (syksyllä), lainattavana oli jo Joutsenen untuvatoppatakkeja. Sillä kerralla en juuri muuta lainannut, sillä meillä oli Lapin matka edessä. Takki oli hieman liioittelua lokakuun alkuun, mutta vilukissana tuli käytettyä kyllä todella paljon. Kausivaatteet ovat laatikoissa tai komeroissa niin ison osan vuodesta, että niiden lainaaminen tuntuu jatkossakin järkevältä. “Jossain vaiheessa lainaaminen voi mennä jopa niin pitkälle, että kun saavut hiihtokeskukseen, sinua odottaa laskettelumonojen, laudan ja kypärän lisäksi hyvälaatuiset ja kestävät lasketteluvaatteet”, Soile-Maria sanoo luetellen esimerkkejä, millä tavalla vaatelainaus ja jakamistalous kehittyvät tulevina vuosina.
Oma vaatekaappiprojektini eteni näin
1. Vaatekaapin sisältöön tutustuminen
Ylipäätään on hyvä aika ajoin tehdä vaatekaapille inventaari. Jos vaikka laatikon nurkassa sattuisi lojumaan käyttämättömiä t-paitoja ja muita “mä voin käyttää tätä vaikka mökillä yöpaitana” vaatteita. Jokainen pärjää mökillä niillä muutamilla virttyneillä topeilla tai ylisuurilla paituleilla. Niitä ei tarvitse olla joka väriä, mallia, matskua. Kiertoon vaan!
2. Omien vaatteiden käyttötarpeet
Minkälaisissa tilanteissa tarvitsen vaatteita ja mitä ominaisuuksia vaatteilta silloin odotan? Toimistolla villashaali tai neule, kotitoimistolla ehkä farkkujen sijaan treenihousut tai trikoot. Synttärijuhlilla käytetty mekko menee myös muissa tilaisuuksissa hieman tuunaamalla ja asusteita lisäämällä.
Päädyin siihen, että näin korona-arjen keskellä omat vaatetarpeeni ovat:
Kotivaatteet – erittäin tarpeellinen “fits every day” -ratkaisu.
Treenivaatetus – koska tärkeä liikkua etätyön vastapainoksi.
Ulkovaatetus
Arkivaatteet, mekot ja hameet
Vähemmälle tarpeelle ovat jääneet toimistovaatetus ja konserteissa käytettävät esiintymisasut.
3. Oma tyyli
Jaon kautta tulin seuraavaksi pohtineeni tyyliäni. Pidän hillityistä, maanläheisistä väreistä, mutta kuvioita saa olla. Monikäyttöiset, helppohoitoiset vaatteet eivät stressaa ihan liikaa kodinhoitohuoneessa tai aiheuta kohtuutonta pyykkirumbaa.
4. Kierrätys
Kun tyyli oli kirkastunut, laitoin kiertoon UFFiin, kierrätyskeskukseen ja annoin eteenpäin vaatteita, joita en tarvitse. Mikä tunne, kun kaappeihin yhtäkkiä vapautui tilaa.
Kierrätys kannattaa muutenkin ottaa tavaksi, sillä HS uutisoi, että tekstiilijätteen kierrättäminen tulee pakolliseksi Suomessa vuoteen 2025 mennessä. Yksi isoimmista käsittelypaikoista saattaa olla jatkossa Paimiossa. Tämä ei kuitenkaan poista tuotantoketjun alkupään haastetta eli itse pikamuotireseptin mukaan valmistettuja vaatteita. Koronan myötä monet ovat kiinnostuneita pienyrittäjyydestä ja tukevat mielellään paikallista toimijaa. Tämä on hyvä trendi, sillä lähellä ja tarpeeseen tuotettu vaate on jo itsessään ekologinen. Vielä ekologisemmaksi sen tekee se, jos ostaja käyttää vaatetta pitkään ja keksii vaatteelle uusia käyttötarkoituksia vuosien myötä.
5. Jaottelu - mitä omistaa, mitä vuokrata?
Pohdin tässä kohtaa projektia, että konserttimekkoja tai muita spesiaalitilanteita varten en tule enää vaatteita ostamaan. Konserteissa ja juhlissa pidettävät, erikoisemmat vaatteet jätin suoraan lainattavien listalle. Toisaalta pidän arkisemmista mekoista ja käytän niitä paljon kotona, töissä, vapaa-ajalla. Näiden osalta päädyin siihen, että arkimekot säilytän omat-vaatetangolla. Joskus olen kollarityyppiä ja joskus en. Toisinaan taas neuleet on ihania, joskus ne eivät sovi tyyliin millään. Kollaripaitojen ja velour-vaatteiden osalta päädyin lainaukseen, neuleiden osalta omistukseen.
Lainattavat
Erikoisemmat juhlavaatteet ja -asusteet
Konserttimekot
Kollaripaidat
Hatut
Pikkulaukut
Kausitakit
Omat
Arkimekot
Alusvaatteet, topit
Neuleet
Housut
Kengät
Olen tähän mennessä lainannut Vaatepuulta vaatteita, kuten syystakin ja huopahatun syyskaudella, talvikaudella Joutsenen toppatakin, mekkoja arkeen ja juhlaan sekä villapaitoja. Vaatepuun valikoima on laaja ja mukana on myös esimerkiksi laukkuja ja koruja lainattavaksi.
Vaatteiden huolto pidentää vaatteiden käyttöikää
Vaatepuulla lainavaatteille saa selkeät ohjeet vaatteen huoltamiseen kotona. Esimerkiksi villapaidat vaativat aika ajoin villakampausta, jossa neule pysyy siistinä. Myönnän, että omien vaatteiden kohdalla olen ollut joskus hieman huithapeli ja villaa sisältävä neule tai myssy on saanut pesukoneessa hieman kovemman käsittelyn kuin mitä olisi tarvinnut. Lainavaatteiden myötä kiinnitän vaatteiden materiaaleihin huoltovaiheen lisäksi myös ostovaiheessa huomiota: meneekö nyppyyn ja ryttyyn, onko helposti siliävä, onko helppo pestä, kuivattaa, saako silittää. Ja erityisesti, mikä materiaali kestää, mikä ei.
Erikoiskäsittelyä vaativia takkeja ja muita vaatteita varten Vaatepuu on sopinut pesulapalveluyhteistyöstä Sol-pesulan kanssa. Lainasin ensimmäisellä lainauskerralla ihanan Katri Niskasen syystakin ja palautin sen lainauksen päätyttyä lähimpään Sol-pesulaan, josta se kulkeutui takaisin Vaatepuulle.
Osta kierrätettyä, osta käytettyä, jos lainaankin?
Syyskaudella kävin Vaatepuussa noin kahden viikon välein, nykyään kuukauden välein. Ensimmäisellä lainauskerralla viihdyin lainaamossa useamman tunnin tutkien vaihtoehtoja ja kokeillen eri tyylejä. Mukaan tarttui vaatteita, joita en olisi välttämättä kaupasta ostanut omaksi, mutta lainatessa kynnys ei ollut niin korkea, joka tietysti johtui siitä, että vaatteista ei tarvinnut maksaa täyttä hintaa, mutta myös siitä, että tiesin, että jos vaate ei ollut sopiva, voisin palauttaa sen muutaman viikon kuluttua ja valita jotain muuta. Lainaamalla vaate ei jää vaatekaappiin pölyttymään.
Lainavaatteet täyttää “ostovimman” tai uuden kaipuun. Etuna on myös se, että on mahdollisuus lainata kausivaatteita. Olen ollut Vaatelainaamon asiakkaana nyt noi puoli vuotta ja se tuntuu sopivan omiin kulutustottumuksiin oikein hyvin. Joskus tulee lainattua vaatteita arkeen, toimistolle, toisinaan muihin tilaisuuksiin, kuten illanistujaisiin, synttärijuhliin.
Projektista jäi arkeen tietoinen vaatteiden kuluttamisen resepti sekä kasa lempparivaatemerkkejä, kuten Katri Niskanen, Vimma, Vestriaum, Uhana. Aiemmin olin hankkinut ja tehnyt heräteostoksiakin secondhandina. Ihan samalla tavalla myös kierrätetyt vaatteet jäävät vaatekaappiin pyörimään. Oman tyylin kirkastaminen auttaa valitsemaan vastuullisemmin ostoksilla ja kierrättämään vaatteet, kun niitä ei enää tarvitse.
Alla vielä kuvia Vaatepuun lainavaatetarjonnasta.
*Tanja*
