Pian kaikki voivat pienentää ympäristöjalanjälkeään sijoittamalla.
Teini-iän työ lastenhoitajana sai Maija Leinon pohtimaan omaa ympäristöjalanjälkeään. Ympäristöarvot olivat vahvasti läsnä kodissa, jossa hän hoiti perheen lapsia. Kestovaipat, kasvisruoka ja harkittu kuluttaminen olivat käytäntöjä, joita ei kyseenalaistettu. Ne olivat normaaleja toimintatapoja, joista perhe piti kiinni ja joita noudatettiin, eikä siinä ollut mitään kummallista. Nyt, 13 vuotta myöhemmin, Maija on Ympäristötekniikan diplomi-insinööri, ja päivät kuluvat UseLess Companya kehittäen.
Ekologisuus, ympäristönsuojelu ja hiilineutraalimpi elämä ovat jatkuvasti kasvavia trendejä. Maijalle tietoisuus ympäristöhaasteista lisääntyi ympäristötekniikan opintojen ja tutkijana olon myötä. Ympäristötekniikka on alana laaja ja tärkeä tulevaisuutta ajatellen, sillä se on läsnä niin energiatuotannossa, liikenteen ja rakentamisen, ruokatuotannon sekä teollisuuden aloilla. ”Yli 70 % kasvihuonepäästöistä syntyy ihmisten jokapäiväisestä elämästä ja arjen valinnoista. Yksilön valinnoilla on siis suuri merkitys, vaikka kierrättäminen, kotimaan matkailu tai tuotteen ostamatta jättäminen yksittäisenä tekona voi tuntua pieneltä.”, kertoo Leino.
Maija erikoistui tutkijana Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa erityisesti erilaisten tuotantojärjestelmien kasvihuonekaasupäästöjen arvioimiseen, jonka myötä hän yhdessä tutkijakollegoidensa kanssa sai inspiraatiota ja lopulta idean perustaa UseLess Companyn, jonka tarkoituksena on tarjota sovelluksen kautta ekologisia sijoituskohteita, joihin sijoittamalla niin ympäristö kuin sijoittajakin hyötyy. ”Useless-sovelluksen avulla kuka tahansa meistä voi tehdä teon ympäristön hyväksi. Yksiselitteisesti: sovelluksen kautta sijoitetaan esimerkiksi vihreisiin rahastoihin sen verran, mitä olisi käyttänyt shoppailureissuun kaupungilla. Kyseessä ei tarvitse olla suuri summa, vaan voi sijoittaa pienempiäkin määriä. Jokainen säästetty euro on ympäristöteko!”, jatkaa Maija.
Idea UseLessiin syntyi väitteiden kumoamisesta
UseLessin perustajat tutustuivat LUT:ssa päätyessään samaan tutkimusryhmään. Toisella oli kiikarissa kasvihuonepäästöt, toisella keskiössä ihmisten kulutus. Koska lainsäädäntö muuttuu hitaasti, tutkimusryhmä luottaa yksilöiden pystyvän nopeampaan muutokseen.
”Voimat yhdistämällä saimme sopivasti eri näkemyksiä. Teimme itse asiassa tutkimusta, jossa selvitimme yksilön valintojen merkitystä ja ympäristöystävällisimpien valintojen vaikutusta kotitalouteen. Selvisi, että yksilön valinnoilla ja teoilla on merkitystä ja että ihmiset voivat oikeastaan säästää valitsemalla vihreämmin. Meillä on paljon tietoa siitä, minkälaisia tekoja ympäristön hyväksi tulisi tehdä, eikä ekotekojen tarvitse maksaa maltaita. Tutkimuksessa saimme selville muun muassa, kuinka paljon keskiverto suomalainen kotitalous voisi säästää rahaa pienillä teoilla vuoden aikana vähentämällä kulutustaan hieman. Esimerkiksi ruokailutottumuksia muuttamalla niin, että puolittaa lihankulutuksen ja pudottaa maitotuotteiden ja munien syönnin viidennekseen ja syömällä vähemmän epäterveellisiä ruokia, keskiverto kotitalous voisi säästää vuodessa 872 €*. ”, summaa Maija.
Laaksoa ja kukkulaa
UseLessin matkaan on mahtunut ylä- ja alamäkiä. Konsepti on kuluttajille selkeä, mutta taustalla on tehty paljon töitä. ”Kehittäessä palvelua yhteistyökumppaneiden kanssa yllätyksenä on tullut se, kuinka pieneen ja yksityiskohtaiseen asia ja aihe pitää pilkkoa. Visiot on osattava konkretisoida hyvin tarkalle tasolle, jotta ihmisten tarve ja palvelun lopullinen muoto kohtaavat.”, kertoo Leino.
UseLess palvelu kiinnostaa kaikissa ikäryhmissä, sillä palvelu tarjoaa ratkaisuja kahteen kiinnostavaan aiheeseen: sijoittamiseen sekä ympäristön hyväksi toimivien yrityksien ja markkinoiden kasvattamiseen. UseLess on ennen palvelun lanseerausta antanut kiinnostuneille mahdollisuuden liittyä kiinnostuslistalle, jotka saavat palvelun kehityksestä ja jonain päivänä myös tuotantoon menosta ensimmäisten joukossa tiedon. Eniten kiinnostuksensa osoittaneista on tällä hetkellä naisia.
Mallia maailmalta
Maailman ylikulutuspäivä asettuu vuosittain heinä-elokuulle. Tämä tarkoittaa, että toisella vuosipuoliskolla tulisi elää nollatoleranssissa luonnonvarojen suhteen. ”Ihmiset käyttävät luottokorttejaan ulkomaanmatkoihin, perjantaipaitoihin ja taksikyyteihin. Elävät velaksi, eli elävät velaksi myös luonnonvaroja.”, tiivistää Maija. Inspiraatiota Maija on ammentanut muun muassa Australiassa sijoitusneuvojana uraa luoneelta Scott Papelta, jonka ajatus on, että älä elä velaksi, sillä siihen liittyy myös ympäristön kannalta velkaantuminen. UseLessin ideologia perustuu käyttämättä jääneen euron kasvattamiseen sijoituksen avulla. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole se, että ihmiset panttaavat ostoksia koko vuoden ja lentävät joulukuussa kauas valkoisille hiekkarannoille. “Olisi hyvä, jos kuluttajat saisivat vinkkejä kuluttamiseen reaaliajassa.
Olemme testailleet sovelluksessa muun muassa ominaisuutta, jonka avulla voi harkita myös herkkujen karsimista. Sovellus näyttää jatkossa myös hiilidioksidipäästön per kulutettu euro liikkumisen, asumisen ja ruuan osalta, joka voi ohjata ihmisten kulutustottumuksia hiilineutraalimpaan suuntaan. Perusajatus on, että jos on mahdollisuus säästää euroja, on mahdollisuus säästää ympäristöä.”, Leino jatkaa. “UseLessin sivuilta löytyvästä blogissa aihetta käsitellään henkilökohtaisten tarinoiden, konkreettisten esimerkkien ja kantaaottavien ajatusten kautta, jotka yleensä toimivat ja kiinnostavat ihmisiä. Esimerkiksi henkilökohtainen hiilibudjetti -sitoomus toi lukijoita sivuilla kivan määrän.”, kertoo Maija.
Inspiraatio ekologisten valintojen pohjana
Voisi ajatella, että kuluttajien osto- ja kulutuskäyttäytymiseen vaikuttaisi jo nyt yhteiskunnalliset haasteet, kuten ylikuluttaminen. Sitra on tutkinut aihetta, mutta hajontaa tottumuksissa on vielä melko paljon. Sitran tekemässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten arvoja, motiiveja, kulutustottumuksia sekä tapoja harkita ostopäätöksiä. Koosteessa painotetaan maapallon resurssien riittävyyttä, joka tarjoaa myös yrityksille ja aloittaville yrittäjille erilaisen näkökulman palveluihin, viestintään ja asiakassuhteiden hoitoon.
Yritysten ekologisuus ja vastuullisuus kiinnostavat koko ajan enemmän, joka luo mahdollisuuksia uusiin liiketoimintoihin, kuten UseLess. Sitran selvityksestä näkee, että kaikki eivät suinkaan kannata kertakäyttökulttuuria, eivätkä näin kaipaa yrityksiltä ainaisia Osta lisää -viestejä. Tervetulleita olisivat esimerkiksi tuotteiden käyttöiän pidentämiseen liittyvät vinkit sekä yrityksen vastuullisuudesta kertovat tietoiskut, ympäristöystävällisemmistä palveluista puhumattakaan. Selvityksen mukaan suomalaiset voi jakaa karkeasti seitsemään motiiviprofiiliin, joista alla lyhyesti.
9 %
pitää ostotottumusten ja kulutuksen osalta tärkeinä laatua, kestävyyttä ja ympäristön vähäistä kuormittamista. Motiiveja ohjaavat halu vaikuttaa suurempiin, yhteiskunnallisiin epäkohtiin.
20 %
vastaajista kuuluu kuluttamiseltaan niukkaan profiiliin, jolle ominaista on vähentää ympäristön kuormitusta ja kuluttaa muutenkin vastuullisesti.
9 %
ympäristöasiat eivät arvona ole prioriteettina, mutta tämä ryhmä mielellään innostuu ja kuuntelee esimerkiksi mikrovaikuttajien ääntä, ja antaa tämän myös vaikuttaa itseensä.
24 %
ostokäyttäytymistä ohjaavat todelliset tarpeet, järkevyys kuluttamisessa sekä arjen helpottaminen.
12 %
valitsevat taloudellisesti vähiten kuormittavan vaihtoehdon ja täyttävät kulutustottumuksillaan perustarpeita.
26 %
13 % on profiililtaan impulsiivisia heräteostajia. Tyypillistä on positiivisten tunteiden lisääntyminen kuluttamisen kautta. Halpatuotanto ja heräteostokset kiinnostavat. 13 % on mukavuuden haluisia nautiskelijoita. Elämää helpottavat ratkaisut ja itseen panostaminen kiinnostavat.
Vinkkejä tiedostettuun kuluttamiseen
Sitran selvityksen mukaan n. 30 % harkitsee kuluttamistaan ja tiedostaa vaikutuksen ympäristöön. ”Kulutuksen vähentäminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen ei ole vaikeaa. Jos ei ole varma, mistä aloittaa, on hyvä ymmärtää, että kaikkia muutoksia ei tarvitse yrittää toteuttaa kerralla. Noin puolet yksityisautoilla tehdyistä matkoista on pituudeltaan alle 5 kilometriä. Liikkuminen on ehdottomasti iso alue, jossa voi säästää rahan lisäksi ympäristöä valitsemalla toisin. Aloita pienestä, sillä pienikin panostus on hyvä alku. Liian pientä asiaa ei ole, ettäkö se olisi turha.”, vinkkaa Maija.
Sitralla paljon hyvää sisältöä omien valintojen vaikutuksesta ympäristöön. Sivustolla voi saada jopa henkilökohtaisia vinkkejä, jotka perustuvat elämäntapatestin tuloksiin.
”Olen myös itse matkalla oman hiilijalanjäljen kanssa. Ekologiset valinnat näkyvät omassa arjessani siten, että olen pääasiallisesti kasvissyöjä, lomailen Suomessa ja asuntoni on energiatehokas. Viime kesänä osallistuin Vietä kesä lempivaatteissasi -kampanjaan, jonka myötä heräteostokset vähenivät. Kesätanssit tanssittiin vanhassa mekossa. Suosittelen aloittamaan ns. itsestään selvistä kohdista. Joillekin se on uusien makujen kokeilu, toiselle esim. hyötyliikunnan aloittaminen”, Leino tiivistää.
Tällä hetkellä UseLessin parissa työskentelee 9 ihmistä, joista kaksi kokopäiväisesti, muut osan ajastaan. Edustettuina ovat vuoden ajan olleet kestävän sijoituksen, tuotesuunnittelun, liiketoiminnan ja sosiaalisen vastuun asiantuntijoita. ”Jatkossa mukaan mahtuu varmasti lisää osaajia eri aloilta”, Maija vinkkaa. ”Meitä kiinnostaa erityisesti myös kuulla, minkälaiset sijoituskohteet olisivat tärkeitä ja mihin ihmiset haluaisivat sijoittaa sekä kokemukset siitä, mikä on kenellekin turhake, jonka voi jättää ostamatta.”, sanoo Maija.
“Haaveilen siitä hetkestä, kun saamme UseLessin kuluttajien käyttöön. Maltan tuskin odottaa, millä tavalla sovellus otetaan vastaan. Toivon tietysti, että ihmiset kokevat sovelluksen hyödylliseksi ja käyttävät sitä. Tavoitteena on ohjata rahaa niihin paikkoihin, jotka niitä tarvitsevat, eli käytännössä kehittää kestävän sijoittamisen markkinan vaihtoehtoja niitä lisäämällä.”, lopettaa Maija.
Mitkä olisivat sinun mielestäsi kiinnostavia sijoituskohteita, joihin sijoittamalla myös ympäristö kiittää? Jätä vinkkisi kommentteihin.
